Lepakkomiehen silmin

Äänekoski

2011-03-20T19:49:00.001+02:00

Jyväskylästä palatessa lennettiin vielä Äänekoskella jossa paikalliset harrastajat olivat jo ilmassa.

Siivestä sen näkee mistä tullaan

Tarkoitus oli pyrähtää johonkin laavulle jossa voitaisiin paistaa makkaraa.

Sellainen paikka löytyikin läheltä kaupunkia joten eikun sorvaamaan laskua sinne.

Hyvä ilma oli houkutellut paljon ulkoilijoita.

Oudot kulkupelit vähän ihmetyttää

Mahat täynnä jatkoimme matkaa

Koska alkoi olla jo myöhä, kovin pitkää lenkkiä ei vihti tehdä. Joten keskustan kierto sai riittää

Äänekosken taajamaa

Metsäteollisuutta kylän kupeesta

Takaisin Kovalaan autolle josta matka jatkui kotia kohti. Kesän lähestymisen huomaa jo keskipäivällä ryppyisenä kelinä. Mutta näin aamulla ja illalla keli on sitten sitäkin mukavempaa.

Jyväseudulla

2011-03-20T19:31:00.000+02:00

Ajelin aamulla Muurameen josta oli tarkoitus startata.Teollisuusalueelta löytyi tie jäälle jossa oli hyvät olosuhteet yöpakkasten jälkeen.

Paikka oli Hiirivuoren eteläpuollella. Tässä mäen päällystää.

Jatkoin matkaa kohti Muuramen keskustaa

Keskustan jälkeen samaa suuntaa kohti pohjoista. Maasto on kumpuilevaa

Tampereen tie

Moventaksen tehdas tekee tuulimyllyihin vaihteistoja

Keljon kaupunginosa lähestyy ostoskeskuksineen

Ja Jyväskylän keskustakin lähestyy

Yliopistoa ja toimitaloja

Itse keskustaa

Kirkkokin löytyy kun aikansa tiiraa talojen väliin

Kuokkalan silta ja Lutakkoa

Paviljonki

Matkakeskuksen seutua

Lähden paluumatkalle. Tälläinen kirkko herättää mielenkiinnon

Joka löytyy Kuokkalasta

Vielä viimeinen näkymä Jyväskylästä.

Keli oli kyllä keväisen kirkas ja tasainen. Olipas mukava lento.

Pihtipudas

2011-02-22T23:38:00.000+02:00

Päivällä aurinko taas lämmitti sen verran että päätin käydä visiitillä Pihtiputaalla. Tuultakaan ei ollut tällä kertaa liiaksi matkantekoa hidastamassa.

Nousukiidossa kuvailin kotikontuja, Pitäjänmäkeä

Matka jatkui kohti Pihtipudasta. Nyt ollaan jo raja ylitetty,kuva on kohti lähtöpaikkaa. Lentelin vähän korkeammalla koska siellä oli lämpöisempää

Nyt ollaan käännepisteellä. Pihtiputaan tv-masto Ilosjoella kohoaa ohuen pilvihunnun läpi taivasta kohti

Teollisuusaluetta nelostien varressa.

Timberteamin saha tupruttaa savua merkiksi mistäpäin tuulee. Savun korkeudella on myös lämpötilaraja.

Putaanportin aluetta

Sporttipitäjä Pihtipudas lukee tuon urheilukentän päässä olevassa hallissa.

Onhan sillä katettakin.Naisten joukkue Ploki, pelaa Sm-tasolla lentopalloa

Nelostie sivuttaa kylän. Niemenharjun hirsiveistämö jää tien taakse.

Itse keskustaa

On aika jatkaa matkaa. Suuntaan Alvajärven rantamia seuraillen kohti samannimistä kylää.

Tässä Saanilta tuleva joki.

Matka taittuukin nopeaan ja saavun Alvajärvelle

Kylän keskellä on hiekkaharju

Jatkan kohti Kojolaa. Tässä vielä Alvajärven asutusta

Lopulta kotikyläkin alkaa näkymään. Oikeastaan se näkyy kokoajan maastoa korkeampana. Nyt vielä kuura tekee sen erottuvaksi

Tästä ei olekkaan enää pitkä matka laskupaikalle.

Hienoa keliä jälleen. Loppumatkasta alkoi hiukan viluttamaan kun olin pukeutunut hiukan vajavaisesti. Muuten ilmassa kyllä tarkenee hyvin.

Talven pakkasennätys

2011-02-16T18:37:00.000+02:00

Radiossa kerrottiin että edellisenä yönä oli Utsjoella tehty uusi pakkasennätys. Ja kylmää oli ollut täälläkin, parhaillaan -34 astetta. Mutta kuten vuodenaikaan kuuluu, aurinko jo lämmittää päivällä.

Iltapäivällä siis starttasinkin pienelle pitäjäreissulle. Ensiksi kuva omasta kotikylästä

Nousin vähän korkeammalle jossa oli selvästi lämpöisempää. Ilma oli jopa mukavaa.

Vähän eri kantilta kuvaa Pitäjänmäestä.

Pikkuhiljaa liu*uin kohti Länsi-Suomen rajaa, Pihtipudasta. Raja on nyt alla ja nokka kohti kotia.

Alkuperäinen tarkoitus oli käydä Pihtiputaalla mutta liian kova ylätuuli torppasi ajatuksen.

Takaisintulo olisi kestänyt liian kauan näissä lämpötiloissa. Tässä on kumminkin Elämäjärveä.

Kylältähän on kotoisin tämän vuoden Kuorosodassakin loistanut kapteeni.

Palasin takaisin. Matalemmalla lentelyt piti lopettaa lyhyeen. Ilma oli tällä korkeudella jäätävän kylmää.

Mutta maisemat se tekee hienoiksi

Kotipellolle laskuun ja lämmittelemään

Ylempänä(300m) oli jälleen huomattavan lämmintä. Mittaria ei ollut mutta nenänpää ennusteli n.-10 asteen lämpöjä. Kun taas välikerroksessa, 50-150m oli yölliset kelit, reilusti yli -20.

Haapajärvi

2011-02-11T04:26:00.001+02:00

Kovin oli keväinen keli ja se houkutti pienelle paikallislennolle. Vaikka pakkasta oli liki -20, aurinko jo lämmittää mukavasti.

Aloitin matkan kotikylää kuvailemalla eli Pitäjänmäkeä.

Muurasjärvelle menevä tie halkoo mäen päällystää

Viimeinen asutus mäen päällä.Tästä alkaa sitten matka kohti Haapajärveä

Ensiksi tulee kumminkin Latvanen.

Pienen metsätaipaleen jälkeen on Kumisevan vuoro

Pikkuhiljaa Haapajärven savut lähestyy. Hiukan meinaa kylmäkin vaivata.

Sahan aluetta. Savut jäävät ns. inversiokerrokseen jonka alapuolella on kylmempää. Täällä ylhäällä sitä vastoin tarkenee paremmin.

Keskustaa

Keskeltä kylää menee tie tuonne horisonttiin. Maajalassa sitä ei huomaakkaan, miten suoraan Kärsämäeltä tuleva tie jatkuisi kylän läpi. Nythän tuosta ei suoraan voi ajaa.

Kovin on kylmän näköistä tuolla alhaalla

Asemanseutua ja samainen tieura.

Paluumatkalla lentelen Pitkääkangasta pitkin. Menomatkan vastainen tuuli saakin maisemat

vaihtumaan vauhdilla palatessa.
Pitkänkankaan harju jatkuu kuuraisena juottina kohti Pyhäjärveä. Pikkuhiljaa sitä nakerretaan molemmista päistä.
Taustalla on Mika Myllylän kuuluisaksikin tekemä Tervaneva.

Haapanevaa Latvasilta. Sinnehän on aurailtu kiitoratoja :)

Tästä oli vielä 10km kotiin. Matka sujuikin nopeasti ja pääsin lämmittelemään.

Muurasjärvi

2011-02-02T10:03:00.000+02:00

Aurinkoinen päivä houkutti pienelle maakuntalennolle. Kotipellolta startaten, suuntasin kohti

naapuripitäjää.

Jäiden aikaan on hyvä katsella näitä rantamaisemiakin täältäpäin. Tässä Muurasjärven rantoja.

Taustalla näkyvä kylä on Kojola.

Tuuli hiukan hidastaa etenemistä mutta pääsen Muurasjärven kylän eteläpuolelle.

Tässä on koulu ja Harjunlinna.

Yleiskuvaa kylästä joka on hiekkaharjulla keskellä peltoja.

Kierrän Reisjärven puolelta kylää ja suuntaan takaisinpäin. Tässä Junganjärven maisemia

Itse Junganjärvi

Saavun takaisin Pyhäjärvelle tuolta Pihtiputaan ristiretkeltä. Tässä on Raudanjärvi.

Järvellä erottuu pieni piste, mikähän lie?

Jahas, sitä on tultu katsomaan pärisijää

Olipas mukava keli. -4 astetta pakkasta ja aurinko paistoi. Kyllä sieltä se kesä tulee...

Aurinkoinen sunnuntai Pyhäjärvellä

2011-01-23T22:11:00.000+02:00

Talvisydännä ei tahdo kovin usein olla lentokelpoista keliä jolloin aurinko paistaisi.

On pakkaset ja tuulet kiusana. Tänään noista kummastakaan ei ollut vaivaa. Joten oli

aika ulkoiluttaa kameraa ja käydä pienellä kuntakierroksella.

Aloitetaan kotikylästäni jossa korkeudesta johtuen on melkoisesti tykkyä ja kuuraa.

Tässäpä se nyppylä vähän kauempaa kuvattuna

Seuraavaksi matka vie Hiidenkylälle jonka koulu on kuvan keskellä.

Samaista kylää Tervajärven laitamilta

Matka jatkuu kohti Pyhäsalmea. Nyt ollaan nelostiellä Kätkytniemen kohdilla

Ja taas hiukan edempänä eli Olkkosenmäellä

Järvenlahdukan ylitettyäni olin saapunut Lamminahon keskustaan

Josta taas pienellä siirtymällä tulin Pyhäsalmeen.

"Shellinristeys" Pyhäsalmella. Iisalmi-Kokkola tie menee tästä kylän ohi.

Tikkalanniemi ja Lossinranta

Jahas, taas on kokeiltu kelkalla ajaa sillan ali.

Vielä taajamaa ennenkuin jatkan matkaa

Nykyinen Symterran omistama kaivos, Pyhäsalmi Mine

Ja vielä Mukurinperää ennenkuin palaan takaisin kotia.

Olipas taas hieno keli. Kun pääsin kotiin, meni taivaskin pilveen. Joten ajoitus oli täydellinen

Auringonpimennys

2011-01-06T19:37:00.001+02:00

Lentelyä kotikulmilla

Tänään oli luvassa auringonpaistetta ja vuosikin vaihtui joten oli aika kaivaa kamppeet esiin. Siipi ensiksi levälleen pellonreunaan, sen jälkeen toppaamaan ukkoa jotta tarkenee. Pakkasmittari näytti -15 asteen lukemia. Onneksi ei kumminkaan ilmatieteenlaitoksen ennusteiden mukaisia -25asteen pakkasia tullut.

Tänään olikin luvassa auringonpimennys joten ajattelin ottaa eturivin paikan sitä ihailemaan.

Pikkuhiljaa kipusin ylöspäin

Starttasin ennen yhtätoista ja ollakseni asemissa h-hetkellä. Ja pimennys oli kyllä hienoa seurata ylhäältä. Harmi vain että kuvat siitä ei onnistuneet. Auringon kuvaamista ei ole tullut reenattua. Siitä olisi ollut nyt hyötyä

Pimennys meni pikkuhiljaa ohitse ja jatkoin lentelyä vähän matalemmalla kuvaillen

kuuraista luontoa.

Kuvat on siis kotikylältäni

Haapajärventie

Mäen päällystää

Pikkuhiljaa aurinko menee pilveen

Viimeinen kuva ennen laskeutumista

Semmoista tälläkertaa

Haltilla 2010 toukokuun alussa

2010-11-22T22:03:00.002+02:00

Kilpisjärven reissun tarkoitus oli käydä Haltilla. Matkaa sinne tulisi n. 40km linnuntietä taajamasta.
Muutaman vuoden olin jo kyttäillyt sopivaa hetkeä valloittaa ko. paikka movalla. Säät täällä vain vaihtuvat nopeaan ja ovat usein tuulisia. Kiitos siitä Atlantilta meille tulevien sääolojen. Osa rintamista sitten toppaa Norjan vuoriin ja nythän ollaan lähellä niitä.

Etukäteissuunnitelmiin kuului lisäksi mahdollisen pelastuksen järjestäminen jos sattuu teknisiä ongelmia. Samoin lupa aluelennonjohdosta kuuluu asiaan, ollaanhan rajavyöhykkeellä (adiz).

Päivä sitten valkeni ja totesin olevan pilvistä. Lento ei onnistu ko. säällä. Jotenka odottelemaan mitä päivä tuo tullessaan. Ja toihan se, iltapäivän puolella aurinko alkoi paistamaan. Joten lentovehkeet jäälle ja tankki täyteen koneeseen. Ilmoitus vielä kelkkapartiolle että nyt mennään.

Startti onnistui hyvin ja matka alkoi. Lensin ensiksi Saanan etelärinnettä itään.

Saanan päästä näkymää kaakkoon. Tuolta tulee kunnan ainoa tiekin, oikealla olevan järven rantamilla.

Saanan ohi päästyäni avautui tälläinen näkymä. Kelkkareitti, jota seurailen näkyy etumaastossa.

Tässä seuraan edelleen reittiä, korkeutta 1000m merenpinnasta, vaikka maahan on matkaa vain 20m. Pienitehoisella moottorilla on vaikeuksia saada riittävästi korkoja. Paikka on Duolljehuhput. Vasemmalla, kuvan ulkopuolella n. 100m päässä on Norjan rajapyykki.

Pyykki on tämän näköinen.

Jatkan pyykiltä rajaa, joka kulkee tässä harjanteella, eteenpäin. GPS näyttää lennolla suuntaa

Ja taas uusi voimanponnistus moottorilleni. Riittääkö tehot ylittää tämä edessä näkyvä harjanne? Paikka on Kahperusvaarat.

Niinhän sitä taas vain päästiin yli. Pari kertaa piti kääntyä takaisin korkeutta hakemaan.

Eikun nyt ollaan vasta yli. Lumisokeus saattaa yllättää kun kaikki on valkoista. Täällähän oli ollut jo kesä tulossa mutta pariviikkoa aikaisemmin oli satanut lumet takaisin.

Nyt tullaan Urtaspahtan laaksoon. Ylitän sen suoraan ja korkeutta onkin yllättäen taas n. 500m maahan.

Edessä onkin paha paikka. Vasemmalla pilven sisässä on GPS:n mukaan vuori. Ei hyvältä näytä korkojen kanssa.

Urtaspahta takaviistoon kuvattuna.

Niin vain korko riittää ja pystyn ohittamaan turvallisesti tämänkin paikan, Govddosgaisin

Tässä vaiheessa unohtuukin jo pieni palelun poikanen. Päämäärä näkyy!

Kerkeän vielä kuvata Pitsusjärven kalastajiakin

Etuhalti asettaa taas uudet haasteet nousukyvylle.

Niin vain pienen rinnetuulen avittamana pääsen yli ja kipuan kohti huippua

Huipulla!
Tässä vaiheessa vilkaisen taas GPS:ää. Totuus paljastuu, en olekkaan Haltilla vaan 2km lännessä

Halti on siis tuolla pilvien sisässä. Paikka jossa olen on Gieddecohkka. Korkeutta on silläkin 1270m

Suuntaan kohti Haltia. Suunnitelmana on laskeutua rajapyykille jossa on myös Suomen korkein kohta.
Vasemmalle jää Gualasjärvi johon pääsee autollakin Norjan puolelta. Sielläkin on jotain elämää.

Tässä kohtaan allani olisi Haltin huippu. Mutta laskeutumisaikeeni estää pinnassa oleva n.30m sumukerros. Jotenka kuva vuonon alusta tähän paikkaan.

Haravoin aikani Haltin päällystää josko sumu hälvenisi. Mutta ei, turvallisesti ei voi laskeutua.

Ei näy Ritnicohkkaakaan. Pian alkaa olemaan tilanne että polttoaine ei riitä paluuseen. H-hetki koittaa, nyt on palattava. Kuva Haltista ja laskeutuminen pitää unohtaa tällä kertaa.

Tuolta laaksosta moni on Haltille kivunnut. Minä pääsin helpommalla, tunnin istumisella :) Tosin valloitus jäi pikkuista vaillekkin.

Palailen kumminkin hyvillä mielin kohti Kilpisjärven taajamaa josta alkaa kotimatka. Vielä kuva Pitsusjärven maisemista loppuun.

Pahoittelen jos paikkojen nimet ei ihan ole oikein. Etsin niitä kartasta ja ne on osin Saamea.

Kaikenkaikkiaan kumminkin mahtava kokemus. Ja olin kuulemma ensimmäinen joka oli paikalla käynyt movalla. Tämä ei itselleni ollut tärkeintä vaan itse Haltin näkeminen. Ilo oli ylimmillään kun ensiksi näin tutun profiilin. Se ilo hiukan laski kun huomasin olevani väärässä paikassa. Mutta kun pääsin ehjänä vielä laskupaikalle, saatoin todeta lennon onnistuneen. Tästä on kiva lähteä jatkamaan kotimatkaa...:)

Kilpisjärvi

2010-11-21T14:39:00.002+02:00

Kilpisjärvi olikin mulle uusi tuttavuus. Pari kevättä olen kyttäillyt josko lentokelit ja omat vapaat kohtaisi. Ja nyt näytti siltä. Tarkoituksena oli lennellä moottorilla hiukan Kilpisjärven maisemissa.

Hiukan ennen määränpäätä piti pysähtyä Suomen maantieden korkeimmalla kohtaa

Kohta ollaan perillä, Saana siellä jo näkyy.

Kun olin majoituksen löytänyt ja eri virannomaisiin ottanut yhteyttä, pääsin vielä ilmaan samalle iltaa.
Koska ollaan rajavyöhykkeellä, tarvitsen aluelennonjohdon luvan lentoihin. Samoin ilmoitin aikeista rajavalvontaan tai lähinnä tulliin. Tulli onkin tuossa kuvassa ja Norja edessä.

Käännyin rajalta takaisin. Tässä vähän Saanaa takavinkkelistä. Kilpisjärven taajama on Saanan kohdalla tien varteen levinneenä.

Iltalennon päämäärä oli kolmenvaltakunnanpyykki.

Pyykillä Ruotsin, Suomen ja Norjan rajat kohtaavat. Sinne on matkaa kuntakeskuksesta n. 10km ja se on kuvassa järvien kapeikossa.

Kuva pyykistä Ruotsin puolelta Saanaa kohti.

Itse kohde ei ole mitenkään kummoinen. Betonimöykky vain.

Ruotsin ja Norjan rajaa. Auringon suunnassa olisi hieno tasapäinen vuori, jonka nimeä en muista.
Se kumminkin kohoaa 2km korkeuteen.

Palaan kokemusta rikkaampana Kilpisjärven taajamaan.

Ylläksellä huhtikuussa 2010

2010-11-21T13:49:00.004+02:00

Muistellaampas hiukan vanhoja, eli kuluneen vuoden reissuja.

Varjoliitäjille on tullut perinteeksi käydä lapissa lentämässä keväällä. Paras sesonki lentämiseen on pääsiäisen jälkeen jolloin hintataso hiukan laskee majoituksissa. Myös ilma lämpenee tuoden lämpimiä ylöspäin suuntautuvia virtauksia.

Se miksi paikka kiehtoo johtuu upeista maisemista ja siitä että siellä voi startata ns. rinnestartilla tuulen vietäväksi. Rinteethän pakottaa tuulen nousemaan ylöspäin ja tätä ilmiötä siis koitetaan hyödyntää. Tämä on siis toinen vaihtoehto lämpimien virtauksien(termiikki) lisäksi vapaalentäjälle pysyä ilmassa.

Olin varautunut reissuun myös moottorilla jos sillä pääsisi jossain välissä ilmaan. Samalla hiukan kuvailla maisemia.

Viikko olikin sitten heikkotuulista ja sateista joten lentopäiviä ei tullut. Kuuluu lajin luonteeseen, säälle kun ei voi mitään. Käytimme ajan hiihdellen yms. touhuissa. Aika kului niinkin näissä maisemissa!

Yhtenä aamuna kumminkin hiukan aurinko pilkisteli, jolloin syöksyin moottorin kanssa ilmoille.

Starttasin Ylläsjärveltä, kelkkauralta.

Ensiksi tarkistin Ylläksen. Rinteissä ei enää ole kovin tungosta.

Kipusin päälle ja totesin tuulta olevan jonkinverran. Tiedotin asiasta majoitukseen radiolla. Rinnelento vaatii täällä n. 4m/s maatuulen jotta ilmassa pysyy. Huipullahan tuulee enempi.

Tarkoituksena oli käydä Aakenuksella lenkki. Aakenus on n. 20km itään, kohti Leviä. Muodoltaan se on kuin hevosenkenkä. Siellähän se jo onkin.

Iso pilvi varjosti harmittavasti maisemaa mutta Levi taustalla kylpee auringossa

Tutkiskelin paikan rinnetuulilento mahdollisuuksia. Täällä pystyy lentämään länsituulella mutta kulku on hiukan vaikeaa tiestön puuttumisen vuoksi.

Aloitin paluun Ylläkselle. Nopeutta liitimessä on n. 45km/h ilmaan nähden. Joten kauheana ei maisemat vilise silmissä.

Pilvessä on reikä Ylläksen huipun kohdalla

Lensin rinteen ohi länttä kohden. Täällähän olisi Aavahetukan lentokenttäkin mutta tietä sinne ei ollut avattu näin talvella.

Muutama vuosi sitten valmistunut "maisematie" rinteen länsipuolella. Mukavasti säästää aikaa jos haluaa käydä kaupoilla Äkäslompolon puolella.

Kovahko ylätuuli aiheutti turbulenssiä rinteen taakse joten palasin takaisin. Tässä ollaan Ylläsjärven eteläpäässä ja lähestytään lähtöpaikkaa.

Hienoa oli katsella Lapin maisemia. Maastossa oli paljon hiihtäjiä. Parhaat kelit oli menossa vaikka varsinainen sesonki on jo ohi. Kamat auton perään ja matka jatkuu...